sunnuntai 19. heinäkuuta 2015

167.

 

Tänä kesänä en täytä pientä uima-allasta pihalle. Ei ole oikein kelejäkään, mutta tänä kesänä ajan jokaisena aurinkopäivänä ja lämpiminä sadepäivinä uimarannalle. Ensimmäinen kesä, kun uskalla yksin lasten kans.
Tiistaina käytin omia ja veljen lapsia skeittiparkissa. Keskiviikkona maattiin trampoliinissa lukemassa kirjoja; muumia ja taas Ronja Ryövärintytärtä. Yhtäkkiä yksi tytöistä kysyi, että "Äiti, missä on luonto?" Se tyttö joka rakastaa Ronjan kotimetsää ja villihevosia. Keskiviikon piti olla kotipäivä, mutta mentiinkin metsään katsomaan luontoa ja paistamaan makkaraa.
Torstaina lykkäsin eläinpuistossa eväitä rattaissa. Lapset juoksenteli serkkujen kans ihmettelemässä minipossuja ja skånen hanhia. Tunsin ihteni rattaitten kans vähän hönöksi.
Eilen oli siskonpojan rippijuhla. Oon nukuttanu sitä poikaa päiväunille, kun se oli pieni ja kiharatukkanen. Nyt se istui mopon päällä ruusu kädessä kuvattavana. Juhlissa oli kolme tyttövauvaa, joita jokaista pidin vuorollani sylissä. Pienin rääpäle sylissä muistin miltä tuntu kannella ensimmäistä omaa lasta ensimmäisenä iltana sairaalan huoneessa. Annoin vauvan äidilleen. Ja oma metrin mittanen poikavauva juoksi hikisenä syliin, silitti uuden serkun tukkaa ja juoksi takasi pihalle. Se on ollu koko päivän ilman vaippaa.
Ens viikolla me mennään ongelle.

3 kommenttia:

  1. ihania hetkiä,arkea ja juhlaa,muistoja...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nämä hetket kun talvella muistais.
      Aika menee niin äkkiä.

      Poista
  2. Olipas ihana kuvaus arjesta ja juhlasta!<3

    VastaaPoista

Kiitos kommentista!