sunnuntai 15. maaliskuuta 2015

146.


Sisko kysyi, että tuliko yhtään märy-olo, kun esikoinen sai puhelimen. Muistaakseni ei tullu. Tai saattoi kai tullakin. Tuttu olo se on. Se tulee yhtäkkiä niinä hetkinä, kun huomaa, että taas ne on kasvanu. Kurkkua kuristaa, vaikka lapsilla on kaikki hyvin.

Niin kuin vaikka perjantaina, kun seisoin laskettelurinteen juurella ja kaikki mun kolme tyttöä nousi hissillä rinnettä ylös ihan omin päin. Kaksi rohkeaa ja yksi vähän muita varovaisempi.

2 kommenttia:

  1. aina se kurkussa kuristaa <3 Tajuta ja huomata,miten omat rakkaat on kasvanu ja "siinä iässä",muistellen,millainen itse oli saman ikäisenä.

    VastaaPoista

Kiitos kommentista!