lauantai 10. tammikuuta 2015

125.


Prinsessa ei halua enää, että häntä kutsutaan Prinsessaksi. Väittää, ettei edes tykkää prinsessoista. Vaikka onkin hyvin tietoinen Viktorian liikkeistä ja halusi ostaa hiuspannan jossa on valtava tyllirusetti. Arvokas, samanlainen kuin naapurimaan kuninkaallisten häävierailla on ollut.

Nukkeäiti ei myöskään ole "mikään nukkeäiti!" Niin, saa kai sitä hoitaa päivät nukkea ja nukkua yöt nuken vieressä ilman, että on mikään äiti.

Peikkotyttö kysyi, että oliko hänellä vauvana häntä. Oi voi, olen väittänyt hänelle, että syksyllä syntyy vain peikkoja. Ja tähän asti tyttö on nauranut iloisesti, ettei ole mikään peikko kun tyttö vain. Kävimme keskustelun hänen vauva-ajastaan. Tyttö ei jäänyt asiaa murehtimaan vaan lauleli jo seuraavaa laulua, itse sanoittamaansa. Vaikuttaako peikkotyttö-nimittely lapsen minäkuvaan, maailmankuvaan, kehitykseen?

Eikä Poika halua olla Poika. Hän on Muumipappa, Herra Peppi ja jonakin päivänä vain Herra. Mutta ei koskaan poika.

Sitäpaitsi mietin monesti, kerronko liikaa ja liian henkilökohtaisia juttuja lapsista ventovieraille ihmisille.

4 kommenttia:

  1. Ai kun minuu hymyilyttää :) Ihastuttavia lapsia, ihastuttavia juttuja.

    Meilläkin on asunut peikkotyttö pörröpää peikonlapsi. Ihan tasapainoinen 2kymppinen tuosta on kasvanut. Yhdelle isänsä kertoo, että tilasi pitsaa ja pizzalähetti toikin pojan. Soitti ovikelloa, sanoi tilattu pitsaakebabii, antoi laatikon ja meni matkoihinsa. Naurattaa poikaa itseään, pitzalaatikossa kotiinkannettu.

    Kyllä minäkin mietin, sitä että mitä kertoisi ja mitä jättäisi kertomatta. Ja kuvien jakamista...

    VastaaPoista
  2. Kiitos tästä. :) Ehkä minä vielä voin hyvillä mielin kuhtua peikkotyttöä peikkotytöksi. :) Nauroin ääneen pizzapojalle.

    Niin, varmasti nettimaailmassa joutuu jatkuvasti miettimään mitä on valmis jakamaan.

    VastaaPoista
  3. Välillä blogiasi lueskelen ja minusta täällä on aivan sopivasti juttua :) Ei oo koskaan tullut mieleen, että ääks en kyllä kertois itse. Ja jos tuntuu vähääkään kirjoittaessa, että voikohan tätä julkaista, niin ehkä silloin parempi olla julkaisematta tai ainakin jättää sille miettimisaikaa.

    VastaaPoista

Kiitos kommentista!