sunnuntai 23. marraskuuta 2014

107.


Lauantaina saatiin tupa täyteen mieluisia vieraita. Lähes koko suku oli meillä pikkujoulussa. Joulupukkikin kävi, eikä hänellä ollut kiire seuraavaan paikkaan. Kaikki lupasi olla vieläkin kiltimpiä. Minäkin sain liikuttavia paketteja Prinsessalta. Pöytä notkui yhdessä laitettuja jouluherkkuja. Näytelmä Hullusuvun vuosikatsaus meni hyvin, vaikka sen kirjoittaminen jäikin viime tippaan ja näyttelijät saivat vuodosanat vasta edellisenä päivänä. Lapset saivat leikkiä isossa piirissä piirileikkejä. Oli mahtavaa laulaa yhdessä Sylvian joululaulua. Hetken minusta tuntui, kuin olisi ollut lapsuuden joulu. Jouluevankeliumi, totiset pienet enkelit, paimenet, Joosef ja Maria tekivät pikkujoulusta juhlan.

Se oli samalla Kotikolon joulun avaus. Pikkujoulun jäljiltä keittiötölkkeihin jäi punaset kynttilät. Ikkunalle muutama huopatonttu. Olen kuunnellut joululauluja jo pitkin marraskuuta ja sohvalla on punaiset tyynyt, joissa enkeli puhaltaa torveen ja kettu luistelee. On pitänyt silti olla varovainen joulufiilistelyissä, ettei lapsille tule liian pitkä aika odottaa.
 
Suurempi siivous taloon on tehty. Ennen jouluaattoa teen vain viikkosiivouksen. On aikaa olennaiseen. Askarteluun ja joulusatuihin lasten kans.

1 kommentti:

  1. Oi jospa oisin saanut olla mukana... ehkä ensi kerralla

    VastaaPoista

Kiitos kommentista!