torstai 13. maaliskuuta 2014

16.




Kuvittele aurinkoinen, oikein helteinen kesäpäivä. Mutkainen ja mäkinen tie, asvalttia ja hiekkatietä. Pyörä kulkee ja juttu luistaa. Lauletaankin.
Kimaltava kirkkaan sininen meri lyö laiskoja aaltoja paljaisiin kallioihin. Lokit kirkuu. Joutsenpariskunta sukeltaa evästä veden pinnan alta. Tervattuja veneitä ja punaisia venevajoja. Horisontissa purjevene.
Ohi vilahtaa peltoja ja luonnontilassa olevia nittyjä. Vastaantulijoita ei juuri ole.
Saaristokesä ja huolettomuus.

Tänään harmaana, sateisena maaliskuun iltana fiilistelen kymmenen vuoden takaisen kesän muistoissa. Ja yritän olla kantamatta huolta huomisesta, ajattelematta epätietoisuutta.
Siltä kesältä jäi muutakin ku muistot; kaverit joitten kans pyöräiltiin.

2 kommenttia:

  1. Voi rakkaat, muistorikkaat kesät! Huolettomat ajat, onneksi ne on säilössä muistojen arkussa, josta voi välillä niitä penkoa ja saada voimaa.

    VastaaPoista
  2. Sano muuta. Varsinki tuota huolettomuutta aina välillä kaipaa!

    VastaaPoista

Kiitos kommentista!