tiistai 25. helmikuuta 2014

7.


"En voi mennä pissalle. Sielä on mörkö." Kolmevuotias hypähtelee pitkin eteistä.
"Ala mennä nyt, meillä on kiire!"
"Sielä on kaks mörköä. Toinen istuu pöntöllä, toinen istuu potalla."
"Jospa ne ois jo pissannu."
"Ne istuu kakalla."
Ei jäädä odottamaan mörköjä vessasta. Kaupan ovella: "Äiti, mua pissattaa!"

Illalla sama tyttö ei voi mennä nukkumaan, koska sänky on täynnä mörköjä. Tai ei saa unta, koska kamarissa ei ole yhtään mörköä. Onhan möröt tytön ystäviä. Pinkkejä ja kilttejä. Paitsi sillon kun niillä pelotellaan muita. "Puree ne joskus muaki." Tyttö virnistelee, kun sisko tulee vakavana kertomaan äitille asiasta.

Tytön mielikuvituskaverit sai neuvolan tätin nauramaan, ja monet muut pyörittelemään silmiä. Ite ajattelin helpottuneena, että onpa yksi joka ei pelkää, vaikka mielikuvitus laukkaa. Ja muistin hämärästi ne omatkin mielikuvituskaverit.

Kun tyttö pelkäsi äitin kamarin leijonia, siitä päästiin yli perehtymällä Afrikkaan. Siellä on aina kesä, leijonat ei tarkene täälä. Mutta mitä jos lapsi jännittää rääpiviä etanoita tai pelkää muurahaisen kokoisia kurpitsahämäläisiä?


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentista!